Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on aina täysin luottamuksellista, ammatillista ja voimavarakeskeistä keskusteluapua, jossa keskitytään myönteiseen tulevaisuuteen. Se auttaa sinua löytämään ratkaisuja ja vahvistamaan omia voimavarojasi, ja tarjoaa käytännönläheisiä tuloksia nopeastikin. Sinä olet toiveidesi ja tunteidesi, oman elämäsi tärkein asiantuntija.

Ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmin autan sinua käsittelemään arjen haasteita, kuten surua ja toivottomuutta. Yleisiä teemoja voivat olla läheisen menettäminen, sairastuminen, masennus, ahdistus, muistisairauden eri vaiheet, väkivallan ja kaltoinkohtelun eri muodot tai esimerkiksi itsetuhoiset ajatukset. Toisaalta ikääntyminen itsessään ja sen tuomat muutokset saattavat pohdituttaa. Tapaamisella voimme keskustella ihan mistä tahansa, sinulle merkityksellisestä asiasta.

Lyhytterapia on tutkitusti vaikuttavaa ja tehokasta. Lyhytterapiassa käyntikertoja on useimmiten 5-20, mutta yksikin tapaamiskerta voi joskus riittää. Palveluun pääset ilman diagnoosia ja lääkärin lähetettä. Lyhytterapia ei ole Kela-korvattavaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena ohjaan sinua tarvittaessa myös muihin terveydenhuollon palveluihin.

Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointiasi, toimintakykyäsi sekä osallisuuttasi. Sosiaaliohjauksen avulla pyrin löytämään kanssasi mahdollisimman turvallisia ratkaisuja arkeesi, ihmissuhteisiin, elämänhallintaan sekä asumiseen. Autan ja ohjaan hakemaan myös tarpeellisia palveluja ja etuisuuksia.

Muistin haasteet ovat yleisiä ikääntyessämme. Jos oma tai läheisesi muisti herättää huolta, on tärkeää hakeutua tutkimuksiin varhaisessa vaiheessa. Oireet voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten esimerkiksi mielialamuutoksina, aloitekyvyn heikkenemisenä ja epäjohdonmukaisuutena vaikkapa arjen toiminnoissa. Esimerkiksi MMSE,- CERAD - ja MOCa -testit ovat muistin ja kognition (tiedonkäsittelyn) arvioinnissa käytettyjä muistitestejä, joiden avulla voidaan tunnistaa muistisairauksia varhaisessa vaiheessa. On tärkeää tietää, ettei muistin heikentymisen taustalla aina ole muistisairautta. Esimerkiksi masentuneisuus, stressi tai kriisit voivat osaltaan selittää muistamattomuutta. Depressiotestit auttavat tunnistamaan mielialamuutoksia ja muita psyykkisiä oireita. Erilaiset testit antavat selkeämmän kuvan tilanteesta ja auttavat varhaisessa diagnoosissa sekä tarvittavan tuen ja paremman elämänlaadun suunnittelussa.

Meistä jokainen kohtaa elämässään erilaisia kriisejä. Erilaisia muutoksia elämäntilanteessa, esimerkiksi sairastumista, eläkkeelle jäämistä tai eroa kuvataan usein elämänkriiseinä. Kun elämässä tapahtuu äkillinen ja järkyttävä tapahtuma, esimerkiksi onnettomuus tai läheisen yllättävä kuolema, puhutaan äkillisestä kriisistä. Tällöin psykososiaalinen kriisituki on tärkeää.

Debriefing eli psykologinen jälkikäsittely on systemaattinen menetelmä, jossa ammattilaisen johdolla puretaan hiljattain tapahtunut trauma tai kriisi. Debriefing järjestetään yleisimmin 1–3 päivää traumaattisen tapahtuman jälkeen, jolloin pahin shokkivaihe on hieman laantunut. Istunto kestää yleensä noin 2–3 tuntia ja siihen osallistuvat usein kaikki tapahtumassa mukana olleet. Debriefingissä kokemukset ja tapahtumien kulku käydään seikkaperäisesti läpi, jotta tapahtuman aiheuttamat psyykkiset ja fysiologiset jälkireaktiot lieventyisivät. Tarkoituksena on siten helpottaa mahdollista ahdistusta, auttaa palautumaan normaaliin arkeen, tasapainottaa tunnetiloja ja ehkäistä myöhempiä stressi- ja traumareaktioita. Myös seurantaistunto on hyvä järjestää tarvittaessa.